Aiemmin kunnossapito-osaston tehtävänä oli korjata rikkoutuneet laitteet. Kun laiterikko havaittiin, kunnossapito riensi paikalle. Tehokkuuden mittarina voitiin käyttää korjausaikaa. Hyvässä tapauksessa vika korjattiin nopeasti ja tuotantokatkos oli lyhyt. Korjauksen jälkeen kunnossapidon sankarit palkittiin kahvi- tai elokuvalipulla ja kiitokset olivat vuolaita, olihan tuotanto jälleen saatu pelastettua.
Nykyaikana koneiden kuntoa mitataan ja ennaltaehkäistään koneiden rikkoutumista. Koneita ei huolleta vaan huoltamisen ilosta vaan ennakoidaan tuleva huoltotarve ja ehkäistään rikkoutumiset. Kunnossapidon tehtävä ei enää ole pelkkä korjaaminen vaan myös ennakointi ja suunnittelu. Hyvin suunnitellut huoltoseisokit kohdennetaan huoltoa tarvitseviin kohteisiin ja kunnossapito on tehokasta.
Lähes kaikki häiriöt voidaan ennaltaehkäistä, mutta se ei ole kuitenkaan aina se järkevin tapa toimia. Mittaamalla, laskemalla ja dataa keräämällä voidaan havaita ennalta erilaisten osien kuluminen ja käyntihäiriöt. Kriittisyysanalyysi luo pohjan kunnossapidolle. Analyysillä voi esittää tuotannon, kunnossapidon ja turvallisuuden osalta kaikkein kriittisemmät osa-alueet ja sen avulla luodaan ennakoivan kunnossapidon strategia. Kunnossapidon resursseja ei hukata tekemällä asioita varmuuden vuoksi, vaan keskitytään siihen, mikä kulloinkin on oleellista.
Huomattava on, että kunnossapidon huoltotaitoisia ammattilaisia tarvitaan edelleen. Ennakoivan kunnossapidon ansiosta heidän työnsä on merkittävästi suunnitelmallisempaa ja tehokkaampaa. Kiitoskahveja tai elokuvalippuja ei enää tule kiireellisten korjausten suorittamisesta, mutta tilalle voidaan seurantamallien pohjalta kehittää muita palkitsemisjärjestelmiä.
Projektin alussa ei aina ole selvää mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ja mitä kriittisyysanalyysi vaatii. Siksi me autamme kunnossapidon kaikilla osa-alueilla aina suunnittelusta toteutukseen.
